Yhteiskunta ja kulttuuri

Mantereella 99 prosenttia väestöstä on alkuperäisiä afrikkalaisia, joista 95 prosenttia on bantuja ja yksi prosentti muita (aasialaisia, eurooppalaisia, arabeja). Sansibarilla on arabeja ja afrikkalaisia.  Väestöryhmät ovat osittain sekoittuneet.

Pääosa maan väestöstä (noin 98 prosenttia) on bantuihin lukeutuvia afrikkalaisia, jotka jakaantuvat yli 120 eri etniseen ryhmään. Pieni osa väestöstä kuuluu  nilootteihin, joista ehkä tunnetuimpia ovat karjanhoitoa harjoittavat maasait. Lukumäärältään suurin ryhmä Tansaniassa on Viktoria-järven eteläpuolella asuvat sukumat, joita on noin kaksi miljoonaa. Muista etnisistä ryhmistä voidaan mainita muun muassa Kilimanjaron alueen chaggat sekä Bukoban seudun hayat.

Suurin osa väestöstä asuu edelleen maaseudulla ja harjoittaa maanviljelystä ja karjanhoitoa.

Mantereen uskontojakauma (%):

• kristittyjä 45
• muslimeja 35
• hinduja, alkuperäisuskontoja ja muita 20

Sansibarin uskontojakauma (%):

• muslimeja 99
• muita 1

Tansanialla ei ole virallista valtion uskontoa ja maassa vallitsee uskonnonvapaus. Tansanialaiselle uskonnollisuudelle onkin tunnusomaista suvaitsevaisuus toisia uskontokuntia kohtaan sekä kyky hyväksyä monia perinteisen kulttuurin muotoja ja tapoja. Tämä koskee erityisesti islamilaisuutta, joka on osoittanut erinomaisen kykynsä sulautua afrikkalaiseen perinteeseen. Vapautuneen poliittisen ilmapiirin myötä pelättiin pinnan alla liikkuneiden uskonnollisten virtausten voimistuvan ja aiheuttavan arvaamattomia seurauksia.  Monipuoluevaaleissa vuonna 1995 ei uskonnosta tullut peloista huolimatta vaalikamppailuteemaa.

Perinteistä uskonnollisuutta hallitsee vahva yhteisöllisyys; yhteisö, uskonto, kulttuuri ja tavat nivoutuvat tiukasti yhteen eivätkä ole helposti erotettavissa elämän marginaalialueiksi kuten länsimaisissa yksilöä korostavissa yhteiskunnissa usein tehdään.

Perheet ovat Tansaniassa suomalaisittain suuria, ja niihin kuuluu usein myös jäseniä, jotka eivät ole omia lapsia tai varsinaisia verisukulaisia. Perheen pää eli mies edustaa perhettä usein ulospäin, ja naiset eivät välttämättä liiku ulkona tai ole halukkaita juttusille vieraitten kanssa. Tässä on tosin havaittavissa selvä muutos yhä useampien naisten käydessä ansiotöissä. Yksinhuoltajatkaan eivät ole kummajaisia, vaikka yleensä asuvatkin jonkun muun sukulaisen suojissa. Vanhempia ihmisiä kunnioitetaan ja tämä näkyy esimerkiksi tavoissa puhua ja tervehtiä. Myös heimosuhteet ovat edelleen tansanialaisille tärkeitä.

Tansanian kansalaisyhteiskuntaa pidetään aika heikkona verrattuna muihin Afrikan maihin viime vuosikymmenen nopeasta kasvusta huolimatta. Rekisteröityneiden kansalaisjärjestöjen määrä on kasvanut noin 200:sta 1990-luvun alussa yli 4000 vuoden 2005 loppuun mennessä, mutta aktiivinen asioiden lobbaus on vieläkin muutaman itsenäisen kansalaisjärjestön harteilla. Suurin osa kansalaisjärjestöistä sijaitsee kaupungeissa, joista enemmistö Dar es Salaamissa. Suurin osa maaseuduilla toimivista kansalaisjärjestöistä keskittyvät enemmän palveluiden toimittamiseen kuin aktiiviseen asioiden eteenpäin ajamiseen.