YK:n vuosituhatjulistus ja liikunta
Vuosituhannen vaihteessa YK:n päämajassa New Yorkissa järjestettiin huippukokous, jossa Yhdistyneiden kansakuntien jäsenvaltiot (189 valtiota v. 2000) kokoontuivat muotoilemaan uutta visiota YK:n tulevaisuutta varten.
YK:n 55 yleiskokous nimettiin Vuosituhannen kokoukseksi (The Millennium Assembly of the United Nations). Yleiskokouksen huipennukseksi valtioiden päämiehet kerääntyivät YK:n päämajaan Vuosituhannen huippukokoukseen (the Millennium Summit; 6.- 8.9.2000).
Vuosituhannen huippukokous tarjosi historiallisen tilaisuuden käynnistää prosessi, jonka kautta arvioidaan uudelleen YK:n roolia sekä YK:n mahdollisuuksia tarjota vastauksia niihin uusiin haasteisiin, joita maapallomme kohtaa uuden vuosituhannen aikana. Yleiskokouksen päätteeksi hyväksyttiin päätöslauselma 55/2 (YK:n vuosituhatjulistus).
YK:n vuosituhatjulistukseen sisältyy monia koko maailmaa koskevia kehitystavoitteita. Tavoitteet pyritään saavuttamaan vuoteen 2015 mennessä. YK:n piirissä on nostettu esiin erityisesti kahdeksan julistukseen sisältyvää tavoitetta eli kehityspäämäärää (Millennium Development Goals, MDG).
Liikunnan maailma esittäytyy luonnollisena kumppanina YK:n pyrkimyksissä, sillä pohjimmiltaan liikunnassa on kyse osallistumisesta. Vain osallistumalla voit vaikuttaa, jolloin on tärkeää kannustaa ihmisiä mukaan liikkumaan.
Liikunta tarjoaa foorumin oppia erilaisia taitoja, kuten kuria, itsevarmuutta ja johtajuutta. Se opettaa myös vuorovaikutustaitoja ja muiden kunnioittamista. Tunteiden käsitteleminen kuten voitto tai häviö, nousevat liikunnan kautta luontevasti esille. Kun nämä positiiviset näkökulmat liitetään vuosituhattavoitteisiin, tulee liikunnasta varteenotettava väline, jonka avulla kansalaisjärjestöt ja YK pystyvät kurkottamaan kohti asettamiaan tavoitteita.
Liikunnan avulla saavutettavat terveysvaikutukset ovat merkittäviä. Yksi erittäin positiivinen välitön vaikutus on kasvanut vastustuskyky tartuntatauteja vastaan. Välillisesti liikuntatapahtumien aikana tapahtuva tiedottaminen ja mainonta saavuttavat monia pelaajia ja katsojia. Näin voidaan levittää tietoisuutta mm. hiv/aidsin vaaroista ja hygieniasta.
Liikunta voi olla merkittävä taloudellinen voimavara vähentämään työttömyyttä ja edistämään paikallista kehitystä. Liikunta voi myös kannustaa ihmisiä osallistumaan vapaaehtoistyöhön ja näin kehittää omia taitojaan esimerkiksi turnausten järjestämisessä, joukkueen johtamisessa ja valmennuksessa. Lisäksi osallistuminen liikuntaan voi lisätä kiinnostusta puhtaammasta ja paremmasta ympäristöstä.
Liikunnan harrastaminen varsinkin lasten ja nuorten keskuudessa on hyvä kasvualusta fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille. Liikunta auttaa myös luomaan sosiaalisia suhteita. Se tarjoaa mahdollisuuden pelaamiseen, leikkimiseen ja itseilmaisuun, mikä on tärkeää etenkin niille lapsille ja nuorille joilla muuten on siihen vähän mahdollisuuksia.
Liikunta antaa vaihtoehdon sanoa ei huumeille ja toimii ennaltaehkäisevästi rikosten ja väkivallan vähentämiseksi. Liikunta on tärkeä osa laadukasta koulutusta. On todettu, että liikunnan sijoittaminen opintoihin parantaa oppimistuloksia kokonaisvaltaisesti. Liikunta voi ottaa rauhanrakentajan roolin sekä symbolisesti maailmanlaajuisella tasolla, että konkreettisesti yhteisö- ja yksilötasolla.
Lähteet:
www.ykliitto.fi/vuosituhatjulistus/julistus/etusivu
www.liike.fi/kvk/2300liikunta.shtml
